Talouselämä 5.9.2008

Kybersodan opetukset

Venäjän ja Georgian aseellinen konflikti levisi heti myös tietoverkkoihin. Georgian valtion nettipalvelimia tukittiin palvelunestohyökkäyksillä ja presidentti Saakashvilin sivulla oleva muotokuva vaihdettiin tietomurron yhteydessä muistuttamaan Hitleriä.

Nettihyökkäykset saivat paljon julkisuutta viime vuoden keväällä Viron patsaskiistan yhteydessä. Silloin kyse oli puhtaasta verkkosabotoinnista. Nyt kybersotaa käytiin ensi kertaa yhdessä perinteisen sodan kanssa.

Kybersota sopii otsikoihin, koska se kuulostaa futuristiselta. Totuus on arkisempi.

Palvelimille hyökänneet olivat ilmeisesti venäläisiä nuoria, joka halusivat osoittaa tukea omalle maalleen. Georgia ei vielä ole sellaisella teknisellä kehityksen asteella, että todellinen kyberhyökkäys olisi mahdollinen.

Pommit ja tykit ovat paljon tehokkaampia kuin tietokoneet.

Sodan ensimmäinen uhri on totuus. Sen tappajaksi netti sopii mainiosti.

Georgia kiirehti laittamaan nettiin sodan tuhoista kertovia valokuvia ja videoita. "Näitä kuvia et näe CNN:llä" luki kuvien vieressä. Myös YouTube valjastettiin viestien levittämiseen.

Suomi on Georgian tavoin pieni maa. Millainen nettiviestinnän strategia puolustusvoimilla mahtaa olla?

Jos meitä vastaan hyökätään, kuka lähtee videokameran kanssa kadulle? Kuka kuvaa uhrit, editoi videot ja lähettää ne YouTubeen?

Kuulostaa helpolta, nuoret tekevät sitä päivittäin pyytämättäkin. Mutta tilanne on ihan toinen, kun pommit putoilevat ja tankit vyöryvät kaduilla.

Nörteistä ei ole sankareiksi. He eivät lähde juoksemaan ja väistelemään sala-ampujien luoteja videokamera kädessään. Eivät yksinkertaisesti jaksa.

Lisäksi hyökkääjä on varmasti varautunut asiaan ja pyrkii katkaisemaan nettiyhteydet. Suomi on syrjässä paitsi maantieteen myös tietoliikenteen kannalta.

Seuraavassa konfliktissa Googlella on luultavasti vielä suurempi rooli. Toivottavasti näitäkin asioita on Georgian kokemusten valossa mietitty.

Kriisin tullessa pienen maan on turvauduttava nokkeluuteen. Georgia toimi nerokkaasti siirtäessään ulkoministeriön tiedotuksen Googlen varaan.

Maan omille palvelimille voidaan murtautua ja ne saadaan tukkoon ylikuormituksella, mutta kansainvälistä blogipalvelua ei saa hiljaiseksi millään. Googlen palvelimet on hajautettu ympäri maapallon ja ne toimivat niin kauan kuin maailmassa vain riittää sähköä.

Ei niinkään yllättävästi Googlen oma blogipalvelu on paalupaikalla myös silloin, kun joku googlaa netistä Georgiaa koskevia tiedotteita. Pieni Georgia sai äänensä kuuluviin suurvaltaa paremmin.

Ainoa riski on siinä, että amerikkalaisena yrityksenä Google ajaa viime kädessä maansa etua. Jos tiedotuksessa on jotain Yhdysvaltojen kannalta kiusallista, sivut voivat hävitä hakkereitakin nopeammin.

Hilpeyttä herättäneen Irakin entisen tiedotusministerin Mohammed Saeed al-Sahafin tuskin olisi kannattanut kääntyä Googlen puoleen. Eikä hänen tarvinnutkaan; fanisivut löytyvät verkosta vieläkin.

Joka tapauksessa Georgia teki nettihistoriaa: koskaan ennen blogeja ei ole käytetty valtion virallisena tiedotuskanavana. Seuraavassa konfliktissa Googlella on luultavasti vielä suurempi rooli.

Miten tämä on huomioitu Suomen kriisistrategiassa? Osoite finland.blogspot.com näyttää varatulta, joskin sivu on tyhjä. Olisiko puolustusvoimat ennakoinut asian?

Ellei, niin esimerkiksi Finlandvoice ja Voiceoffinland olisivat vielä vapaina. Helpsavethefinland-osoitetta emme toivottavasti koskaan tarvitse.

Raunioiden vielä kärytessä Georgiassa silmiini osui uutinen, joka kertoi kuntien siirtävän katuvalojen ohjausta nettiin.

Syy on selvä: kustannuksia säästyy, kun valot voidaan sytyttää ja sammuttaa netin kautta tai jopa matkapuhelimella. Huoltomies voi omalla selaimellaan tarkistaa, minkä tolpan lamppu on palanut.

Vaan entäs kun salasana vuotaa ulkopuolisten tietoon ja joku keksii, mistä ip-osoitteesta koko kylän katuvalot saa sammumaan?

Elokuvissa hakkerit ovat jo pitkään murtautuneet tietojärjestelmiin ja sotkeneet liikennevalot, katkaisseet sähkön ja sulkeneet vesilaitoksen. Olemme hyvää vauhtia tekemässä elokuvista totta.

Elintärkeän infrastruktuurin siirtäminen internetin varaan on yksinkertaisesti huono juttu. Lyhytnäköisten säästöjen toivossa tehdyt ratkaisut voivat kostautua. Infran turvallisuudesta joutuu maksamaan, mutta se kannattaa.

Seuraavassa konfliktissa netin kautta itseään ohjaava Suomi voi joutua oikean kybersodan kohteeksi, ja silloin olemme paljon Georgiaa helpompi maali.

<takaisin