Talouselämä 20.3.2009

Tietosuoja on luottamuksen varassa

Kukkamyrsky ei auttanut: presidentti vahvisti sähköisen viestinnän tietosuojalain muutoksen, vaikka netissä masinoitu kukkakampanja yritti vielä viime hetkillä estää lain hyväksymisen.

Se, että lait herättävät julkista keskustelua, on hyvä asia ja osoitus demokratian toimivuudesta. Keskustelun pitäisi kuitenkin perustua faktoihin.

Jostain syystä tiedotusvälineet suhtautuivat tähän lakiin epäammattimaisesti. Tasapuolisen käsittelyn sijaan ne pelottelivat urkinnalla ja Nokian painostuksella, josta ainoaksi todisteeksi jäi lopulta yksittäinen, lauantaina keskiyöllä kirjoitettu sähköpostiviesti.

Asiantuntijoiden lausunnoista uutisoitiin vain valittuja kohtia. Syystäkin kansanedustaja Heli Järvinen ihmetteli, miksi asiantuntijat kertoivat lehdissä eri tavalla kuin ollessaan kuultavana valiokunnassa.

Myös ministeriöllä on syytä itsetutkisteluun. Oli hyvin tiedossa, että laki herättää suuria intohimoja, joten julkisuuteen olisi pitänyt valmistautua paremmin. Väärien faktojen ruokkimana nettinatiivien keskustelu karkasi toiseen ulottuvuuteen.

Vaikka kyse oli viestintäministeriöstä, viestintä epäonnistui täysin.

Nyt kun laki on hyväksytty ja pöly laskeutunut, alkaa varsinainen työ. On toteutettava lain alkuperäinen tarkoitus, joka ei suinkaan ole urkinnan helpottaminen vaan tietoturvan parantaminen.

Tehtävä ei ole helppo, sillä nettikeskustelut paljastivat millainen epäluottamuksen ilmapiiri työpaikoilla vallitsee. Yllättävän moni uskoi, että oma työnantaja rikkoo lakia ja lukee salaa sähköposteja.

Harvalla oli mitään todisteita asiasta, mutta epäluulo istuu syvällä. Kun tietoa ei ole, jäljelle jää vain kalvava epäilys. Pelätään, että jatkossa johto käyttää lakia työntekijöiden vakoiluun ja urkkii esimerkiksi luottamushenkilön kanssa käytyä kirjeenvaihtoa, vaikka laki nimenomaisesti kieltää sen.

Epäluottamus kohdistui myös hallitukseen. Moni oikeasti uskoi, että hallitus olisi antamassa taloyhtiöille oikeuden seurata asukkaiden sähköpostia. Tällainen oikeus – jota kukaan ei ole ikinä edes ehdottanut – olisi ristiriidassa kaiken sen kanssa, mitä Suomi on tähän asti pyrkinyt edistämään.

Yleensä työntekijän on helppo nähdä, toimitaanko omalla työpaikalla lainmukaisesti. Palkanmaksu, lomakorvaukset ja työaikalainsäädäntö ovat selkeitä ja arkisia asioita. Yleisistä riitakysymyksistä on vakiintunutta oikeuskäytäntöä, ja jos yrityksellä on oma juristi, hän tuntee asiat perinpohjaisesti.

Sähköisen viestinnän tietosuoja on toista maata. Oikeuskäytäntöä on vähän ja ala on juristeillekin uusi. Työelämän tietosuojan käsite on syntynyt vasta 2000-luvulla. Esimerkiksi sähköpostia ei vielä 10 vuotta sitten pidetty luottamuksellisena viestintänä.

On mahdollista, että varsinkin pk-yrityksissä lakia on rikottu puhtaasta tietämättömyydestä. Niin ei voi jatkua. Lex Nokia -keskustelu toi sähköisen viestinnän ongelmakohdat ja lain määräykset kaikkien tietoon.

Nyt on syytä tarkistaa, että yrityksen toiminta täyttää lain vaatimukset.

Laki tai ei, urkinta on helppoa.

Uusi laki sallii ainoastaan sähköpostin tunnistetietojen käsittelyn, ja senkin vain monien ehtojen täyttyessä.

Mitä takeita työntekijällä on siitä, ettei työnantaja urki sähköposteja ohi lain sallimien rajojen? Ei mitään. Sähköpostin tai palomuurilokien seuranta on teknisesti helppoa, eikä siitä jää havaittavia jälkiä.

Tätä tosiasiaa ei voida muuttaa lailla. Laki voi vain määritellä pelisäännöt, jotka ovat selvät ja joissa huomioidaan molempien osapuolten edut. Sellaista lakia on helppo noudattaa.

Loppu on yrityksen omissa käsissä. Poliisi ei voi kiertää jokaisessa konehuoneessa tarkkailemassa, käsitelläänkö tunnistetietoja lain sallimalla tavalla.

Tietotyötä ei tehdä sorvin ääressä kahdeksasta neljään, eikä sen tuloksia mitata kellokortilla. Osa työntekijöistä ei edes käy työpaikallaan, vaan työskentelee kotona tai asiakkaan luona. Moni tekee firman läppärillä palkatonta työtä iltaisin ja viikonloppuisin.

Näissä oloissa työntekijä vastaa itse ajankäytöstään ja valvoo itse itseään. Hänen hallussaan on tietoja, joiden työnantaja edellyttää pysyvän luottamuksellisina.

Toiminta perustuu molemminpuoliseen luottamukseen. Tällöin myös tietosuojalakia on helppo soveltaa ja sen määräyksiä noudattaa.

Jos luottamusta ei ole, vika ei ole laissa vaan yrityksissä. Asian korjaamiseen on ryhdyttävä pikaisesti. Näinä taloudellisen epävarmuuden aikoina tehtävä on erityisen haastava.

Laki ei voi synnyttää luottamusta. Se voi syntyä vain yrityksen omasta toiminnasta: johdon esimerkistä, oikeudenmukaisuudesta ja hyvästä yhteishengestä.

<takaisin