Talouselämä 27.8.1999

Suomen kilpailtava myös sisällöllä

Suomessa on perinteisesti arvostettu teollisuutta. Viime vuosina fokus on siirtynyt metsäteollisuudesta elektroniikkaan ja uusille hitech-aloille, mutta nekin perustuvat konkreettisten tuotteiden valmistukseen.

Vähemmälle huomiolle ja arvostukselle on jäänyt sisältöteollisuus, vaikka juuri siitä on tulossa tietoyhteiskunnan moottori. Internet ja uudet digitaalitelevision kaltaiset järjestelmät luovat valtavan kysynnän viestinnälle ja viihteelle. Esimakua on saatu jo uusmediayhtiöiden nopeasta kasvusta. Myös kaksitoista uutta digitv-kanavaa kaipaavat kipeästi täytettä.

Jos Suomi aikoo menestyä tietoverkkojen maailmassa, sen on pystyttävä pärjäämään myös sisältötuotannossa. Tällä hetkellä meidät tunnetaan maailmalla tekniikan osaajina. Nokian kaltaiset yritykset rakentavat hyvällä menestyksellä järjestelmiä, jotka mahdollistavat sisältöjen jakelun. Todellinen bisnes ei kuitenkaan ole jakelutekniikassa, vaan sitä hyödyntävässä sisällössä. Eihän lentokoneiden ja autojen rakentaminenkaan ole bisnes; niiden varaan rakentuva turismi sen sijaan on.

Sisällön merkitys tulevaisuudessa on keskeinen, koska tietoyhteiskunnan tärkein kauppatavara ei ole tieto vaan viihde. Kuluttajat eivät ole valmiita maksamaan tiedosta; viihteestä ja elämyksistä kylläkin. Amerikkalainen kuluttaja käyttää jo nyt viihteeseen enemmän rahaa kuin vaatteisiin tai ruokaan. Jenkkien ylivoima sisällön tuottamisessa on levittänyt heidän kulttuurinsa kaikkialle maailmaan ja luonut pohjan maan ainutlaatuiselle talouskasvulle.

Alan teollisuuden merkitys tunnustettiin kesällä korkealla tasolla, kun EU:n kulttuuriministerit korostivat kulttuuriteollisuuden merkitystä tulevaisuuden alana. Suomessa sisältöteollisuuden merkitystä on tähän asti vähätelty, eikä sitä ole edes pidetty oikeana "teollisuutena". Takavuosina tuotantoa ohjasivat myös usein poliittiset motiivit, eikä kaupallista menestystä katsottu hyvällä. Näiden perusvirheiden seuraukset näkyvät yhä.

Ruotsalaiset ovat oivaltaneet asian paljon aikaisemmin: Abba-yhtye toi jo 1970-luvulla maahan rahaa enemmän kuin koko maan terästeollisuus yhteensä. Sen vanavedessä maasta on lähtenyt maailmalle toinen toistaan menestyvämpiä kansainvälisiä pop-yhtyeitä, joiden viennin arvo ylittää vuodessa kaksi miljardia markkaa.

Ajattelemisen aihetta sisältöjen kaupallisesta arvosta antavat vaikkapa Hitchcockin elokuvat, joita televisio esitti ties monennenko kerran uusittuina loppukesällä. Mikä nykyisin Suomessa valmistettavista tuotteista on käytössä ja tuottaa tuloja tekijöilleen vielä 40 vuoden kuluttua? Hitchcockin elokuvia nähneiden ihmisten määrä on paljon suurempi kuin minkään yksittäisen tuotteen käyttäjämäärä. Se kertoo jotain sisältöteollisuuden voimasta.

Tekniikan valmistaminen on helpompaa kuin sisällön tuottaminen, eikä näytä todennäköiseltä, että Suomi vielä pitkään aikaan yltäisi sisältöpuolella tekniikan kaltaiseen menestykseen. Kilpailu kansainvälisillä markkinoilla on kovaa. Onko meillä tarpeeksi rikas kulttuuriperintö, riittävästi kontakteja muihin kulttuureihin ja tarpeeksi rohkeutta? Miten kansa, jota lapsesta asti on opetettu vaikenemaan ja olemaan kyselemättä turhia, voi oppia tuottamaan houkuttelevia mediasisältöjä? Muutoksen on alettava arvoista, kasvatuksesta - ja varsinkin koulusta.

Suomalaisessa koulutuksessa on kyllästymiseen asti korostettu tiedon ja koulutuksen merkitystä. Käytännössä luovuus ja ideat ovat kuitenkin tietoa useammin avain menestykseen. Koulutuksessa pitäisikin painottaa luovuutta ja ideoita nykyisen yksipuolisen ja uuvuttavan tiedon pänttäyksen sijaan. Yksilötasollakin on todennäköistä, että hyvä laulaja tai kirjoittaja menestyy taloudellisesti paremmin ja viettää rikkaamman elämän kuin läksynsä tunnollisesti lukenut ja ison organisaation koneistossa uransa luova insinööri tai ekonomi.

Jotta tekniikan eturintamassa kulkeva Suomi ei hukkuisi kansainvälisen viihteen ja viestinnän alle, oma sisältötuotantomme on saatava kilpailukykyiseksi. Tässä uhkakuvassa hieno tekniikka ja sen osaaminen ei auta, vaan on pikemminkin haitaksi.

<takaisin