Tietoviikko 3.10.1997

Työntötekniikka haastaa television

Työntötekniikka on merkittävintä, mitä netissä on tapahtunut sitten selaimen keksimisen. Teknisesti kyse on yksinkertaisesta asiasta, jolla on kuitenkin kauaskantoiset seuraukset.

Työnnön periaatteen keksi PointCast, joka alkoi viime vuoden keväällä jakaa verkossa uudentyyppistä uutisohjelmaa. Tavallisessa WWW-surffailussa aloite on aina käyttäjällä. Jos hän haluaa lukea uutisia, hänen pitää itse olla aktiivinen ja surffata uutisia sisältävälle sivulle.

Työntötekniikassa käyttäjä tilaa halutun sisältökanavan ohjelmaansa ja sen jälkeen kanavan sisältö päivittyy ikkunassa automaattisesti. Käyttäjä saa jälleen palata passiiviseen rooliin. Tai ei sentään aivan, sillä televisiosta poiketen hän voi hyvin tarkkaan valita, millaista sisältöä hänen ruudulleen ilmestyy. Omassa koneessa pyörivä ohjelma poimii tietovirrasta ne kohdat, jotka kiinnostavat käyttäjää.

PointCastin idea poiki nopeasti tukun kilpailijoita. Viime vuoden marraskuussa Netscape ilmoitti omasta push-tekniikkaa käyttävästä sovelluksesta ja Microsoft seurasi pian perässä. Microsoftin tekniikka sisältyy uuteen Internet Explorer 4-selaimeen, jonka toimitukset alkoivat syyskuun lopussa.

Vaikka työntötekniikka vapauttaakin käyttäjänsä aktiivisuuden velvoitteesta, termi itsessään on harhaanjohtava. Verkon palvelin ei "työnnä" sisältöä käyttäjän koneeseen, vaan ohjelma pikemminkin "vetää" sitä palvelimelta tausta-ajossa toimien. Hyvä näin, sillä harva käyttäjä uskaltaisi avata konettaan niin, että vieras kone voisi netin kautta työntää siihen mitä huvittaisi.

Intranetin tehostaja

Työntötekniikan ensimmäisiä hyödyntäjiä ovat verkon sisältötuottajat, jotka alkavat työntää käyttäjän valitsemaa sisältöä suoraan työpöydälle.

Varsinkin sähköisille lehdille työntötekniikasta on tulossa merkittävä jakelutie. Kanavajakelun ansiosta lehti voi ilmestyä työpöydälle yhtä helposti ja automaattisesti kuin paperilehti ilmestyy postiluukkuun. Jakelukustannukset ovat paperiversioon verrattuna marginaaliset, koska sähköistä sisältöä ei tarvitse painaa eikä kuljettaa. Lisäksi sähköinen lehti pysyy aina tapahtumien tasalla.

Yritysten kannalta työntötekniikan mahdollisuudet piilevät sen intranet-sovelluksissa. Oma tiedotuslehti, ruokalista, uutiset ja tiedotteet on jo nyt siirretty monissa yrityksissä sähköiseen muotoon, mutta ongelmana on saada käyttäjät todella lukemaan intranet-palvelimen sivuja. Vasta työntötekniikka takaa, että intranetin tärkein sisältö jaellaan suoraan sitä haluavien kuvaruudulle.

Haaste televisiolle

Työntötekniikan tulo markkinoille ajoittuu kiinnostavaan vaiheeseen. Netin myötä julkaisukynnys on käytännössä poistunut, mikä on johtanut sähköisen sisällön määrän räjähtämiseen. Vastaava murros on tulossa myös televisioon, koska digitaalitekniikka mahdollistaa kohta sadat uudet TV-kanavat.

Kesällä aloittanut neloskanava on kuitenkin osoittanut, että televisio on mediana tullut kehityksensä ehtoopuolelle. Kaikki ohjelmatyypit ja ideat on jo ehditty kokeilla, eikä TV pysty enää uudistumaan. Vaikka kanavien määrä lisääntyy, ohjelmien taso näyttää laskevan. Todellista valinnanvaraa ei uusista kanavista huolimatta synny. Ohjelmia joudutaan tekemään yhä halvemmalla budjetilla ja yhä nopeammin, mikä näkyy väistämättä laadussa.

Televisio on yrittänyt pärjätä mediakilpailussa matkimalla netin ominaisuuksia. Esimerkiksi uutislähetyksiä tuotetaan nyt pitkin iltaa, mutta lähetykset ovat entistä lyhempiä – äärimmillään vain minuutin mittaisia, jolloin niissä ehditään luetella pelkät uutisotsikot. Tässä kehityksessä ei ole mitään järkeä. Netin kanavista käyttäjä saa uutiset juuri silloin, kun haluaa ja juuri niin laajoina, kuin kiinnostaa. Televisio on ja pysyy broadcast-mediana.

Nettimedia ei tietenkään pysty tarjoamaan TV:n kaltaista visuaalista elämystä. Mutta aina se ei ole tarpeenkaan. Kun on kyse esimerkiksi uutisista tai yleisestä tiedonvälityksestä, netti on televisioon nähden ylivoimainen.

Kanavatekniikka kiehtoo myös mainostajia. Vaativat ja ostokykyiset kuluttajat ovat ohjelmien tason laskun myötä siirtymässä television katsojista netin käyttäjiksi. Kanavatekniikalla mainostaja pystyy kohdistamaan viestinsä erittäin tarkoin ja murto-osalla kalliin TV-mainonnan kustannuksista.

Nettimedia ei vielä pitkään aikaan tavoita yhtä laajaa yleisöä kuin televisio. Mutta määrää tärkeämpi on katsojien laatu. Huonojen ja halvalla tehtyjen ohjelmien katsojat valikoituvat ohjelmien tason mukaan.

Mitä sinä haluaisit mainostaa Onnenpyörän, Heartmixin tai Speden spelien katsojille?

Ongelmat rajoittavat käyttöä

Työntötekniikan lupaukset ovat suuret, mutta asiassa on muutamia käytännön ongelmia. Niistä ensimmäinen on ohjelmien suuri koko. Vanhaan 486-koneeseen uutta Exploreria ei kannata asentaa, koska sen levytila- ja tehovaatimukset ovat niin suuret. Käytännössä uudesta tekniikasta nauttiminen edellyttää Pentium-tason laitteita.

Suurin ongelma on kuitenkin työntötekniikan aiheuttama lisäkuormitus jo muutenkin tukkoisiin nettiyhteyksiin. Alkuvuodesta arvioitiin, että jo pelkkä PointCast-ohjelma aiheutti liki 20 prosenttia kaikesta nettiliikenteestä. Työntötekniikan laajamittainen käyttö saattaa nostaa verkon kokonaiskuormituksen moninkertaiseksi nykyisestä. Esimerkiksi PointCast-ohjelma siirsi vuorokaudessa muutaman megatavun verran tietoa jokaista käyttäjää kohden.

Yhä tukkoisemmista yhteyksistä kärsivät kaikki; nekin, jotka lukevat verkon sivuja vanhoilla selaimilla tai yrittävät siirtää tiedostoja FTP:llä. Kun työntötekniikka lisää verkkoliikenteen määrää, kaikki hidastuu.

Yrityksille työntötekniikan käyttöönotto näkyy nettilinjojen kuukausimaksuissa. Lähes kaikilla operaattoreilla on nykyisin ulkomaanliikenteessä volyymipohjainen veloitus. Jos liikennemäärät moninkertaistuvat, näennäisen ilmaiset kanavat voivat aiheuttaa kymmenien tuhansien markkojen lisälaskun kuukaudessa.

Pahinta työntötekniikassa onkin sen huomaamaton vaikutus. Ilmaiset kanavat kun eivät tarkoita, että niiden käyttö olisi ilmaista. Kanavat päivittyvät jatkuvasti ja siirtävät työasemaan uutta tietoa aina, kun kone vain on päällä. Jos yrityksessä on 100 käyttäjää, joista jokainen tilaa itselleen viisi kanavaa, joista jokainen siirtää vuorokaudessa yhden megatavun ja koneet ovat aina päällä, siitä aiheutuu kuukaudessa 15 gigatavun ylimääräinen liikenne.

Ikävien yllätysten välttämiseksi yritysten on syytä rajoittaa aluksi ulkomaisten kanavien käyttöä, kunnes kanavien todellinen hyöty selviää ja kunnes proxy-koneet on saatu päivitettyä niin, että ne pystyvät ohjaamaan myös kanavaliikennettä.

<takaisin