Tietoviikko 28.8.1998

Euroteksturi on vaarallinen ajatus

Kesäkuun alussa julkisuudessa esitettiin ajatus, jonka mukaan eurooppalaisten pitäisi suojautua amerikkalaisten ylivoimaista markkina-asemaa vastaan omalla tekstinkäsittelyohjelmalla. EU voisi sitten ottaa ohjelman käyttöönsä laajassa organisaatiossaan ja laatia jopa direktiivin, joka pakottaisi muutkin käyttämään omaa, eurooppalaista tekstinkäsittelyä. Näin tuettaisiin eurooppalaista tietotekniikkaosaamista, joka on jäänyt pahasti alakynteen kilpailussa jenkkien kanssa.

Ajatus Euroopan omasta tekstinkäsittelyohjelmasta on rohkea, mutta epäkäytännöllinen. Olisi kohtuutonta olettaa, että yritykset vaihtaisivat tekstinkäsittelyä jälleen kerran, juuri kun koko henkilökunta on saatu koulutettua Wordin käyttöön. Vaihdon kustannukset olisivat mahdollisia etuja suuremmat.

Oikeastaan kuvitelma omasta teksturista on suorastaan vaarallinen. Siihen nimittäin sisältyy ajatus, että me eurooppalaiset voisimme nykyisillä ja varsinkin tulevilla globaaleilla markkinoilla pärjätä vanhoja pelisääntöjä noudattaen eli tulleja, sääntöjä ja rajoituksia luomalla.

Tulevaisuuden markkinoilla niin yksityiset kuin yrityksetkin valitsevat kuluttajina parhaan ja kilpailukykyisimmän tuotteen netistä, eikä tätä valintaa voida direktiiveillä säädellä. Sisämarkkinoita ei enää ole, on vain markkinoita.

Oman teksturin sijaan on kysyttävä, miten me ylipäätänsä pystymme jatkossa kilpailemaan amerikkalaisten kanssa. Miksi Microsoftin Word on päätynyt markkinajohtajaksi? Miksi Microsoft on amerikkalainen eikä eurooppalainen yritys? Miksi ylipäätänsä mikrotietokone kehitettiin Yhdysvalloissa eikä Euroopassa? Miksi IBM menestyi mikroilla mutta Bull tai Unisys ei?

Usein amerikkalaisten menestyksen syyksi nähdään riskiraha. Mikrotietokoneissa rahoitus ei kuitenkaan ole ollut ratkaiseva tekijä, sillä Apple perustettiin autotallissa eikä Bill Gates tarvinnut vierasta pääomaa Microsoftin perustamiseen. Tärkeintä oli idea, innostus ja luovuus.

Eurooppalaisen riskirahan puutteesta on tehty yleinen selitys sille, miksi alan yritykset laahaavat kaukana jenkkien jäljessä. Todellisuudessa Euroopassa jaetaan rahaa mitä erilaisempiin kehityshankkeisiin tavalla, jota jenkkiläiset yrittäjät voivat vain kadehtia. Heidän on elettävä jatkuvaa tulosta vaativien rahoittajien valvovan silmän alla ja tehtävä lujasti töitä rahoituksen jatkamiseksi. Raha on ansaittava, sitä ei saa lahjaksi. Ehkä tässä onkin menestyksen syy?

Vielä suurempi syy on kuitenkin amerikkalainen yrittämistä suosiva ilmapiiri. Kuten Lenita Airisto on sanonut, ei kannata ihmetellä, miksei Euroopassa synny menestyviä, autotallista aloittaneita yrityksiä: meillä laki kieltää yrityksen perustamisen autotalliin.

Jos me eurooppalaiset mielimme menestyä tulevaisuuden kilpailussa, meidän on omaksuttava uudenlainen, pieniä ja dynaamisia yrityksiä suosiva ilmapiiri ja panostettava kasvaviin tulevaisuuden aloihin.

Sen jälkeen on amerikkalaisten vuoro miettiä, miten he pärjäävät kilpailussa vaikkapa eurooppalaista GSM-tekniikkaa vastaan.

<takaisin